Alajärven kirkonkylän nuorisoseura ry

Alajärven kirkkoherra Jonatan Johansson seurasi tarkasti yhdistystominnan kehittymistä Järviseudulla ja lähiympäristössä. En- simmäiset kirjalliset lähteet nuorisoseuran perustamisaikeista Alajärvelle löytyvätkin hänen päiväkirjastaan.

Jaoulukuun alussa 1895 postin hoitaja Ida Tolpo oli kertonut kirkkoherralle, että W.J. Leppänen ja Jaakko Oskari Korpela olivat puuhaamassa nuorisoseuraa Alajärvelle. 

5.1.1896 W.J. Leppäsen johdolla laaditut säännöt hyväksyttiin, ja päätettiin perustaa Alajärven Nuorisoseura. Perustavassa kokouksessa nuorisoseuran jäseneksi liittyi 33 naista ja 49 miestä. Esimieheksi valittiin ylioppilas Korpela, varaesimieheksi nimismies Emil Huldén, kirjuriksi kauppias A.O. Logren, varakirjuriksi W.J. Leppänen, rahastonhoitajaksi kauppias Heikki Mikkolanaho ja muiksi johtokunnan jäseniksi Johan Hoisko, Walentin Metsäpelto, talonpoika Frans Myllykangas sekä neidit Hilda Ahopelto, Maija Huhtikangas, Maija Korpela ja Maria Hoisko. 

Alajärven Nuorisoseuran ensimmäinen lehti Kylän Viesti ilmestyi huhtikuussa 1896. Samana vuonna järjestettiin myös nuorisoseuran ensimmäiset iltamat pääsiäispäivänä Matti Hoiskon talossa Hoiskossa. Kesällä sai ensi-iltansa nuorisoseuran ensimmäinen näytelmä Minna Canthin murtovaras, joka esitettiin Hoiskon riihessä.

Alajärven Nuorisoseura osti vuonna 1901 Matti Näppärältä meijarirakennuksen toimitalokseen. Rakennus sijaitsi kirkonkylässä joentakana Soiniin menevän tien varressa. 

Alajärvellä käytiin 1902-1917 kova suunta taistelu aatteellisen Nuorisoseura työn ja tanssin välillä. Oman toimitalon saaminen lisäsi tanssihaluja, kun tanssien järjestäminen oli entistä helpompaa.  Urheilun alueella Alajärven Nuorisoseura käynnisti 1902-1917 kolme uutta kilpailumuotoa: naisvoimistelu, pyöräily ja paini. Lupaavasti alkaneen Alajärven Nuorisoseuran soittokunnan toiminta laimeni 1900-luvun alussa ja siirtyikin VPK:lle 1913.

Alajärven Nuorisoseura sai pahan kolauksen 14.5.1917, kun toimitila paloi Flooran päivän juhlan jälkeisenä iltana. Alajärven Nuorisoseuran talon tuhouduttua alettiin nopeasti suunnitella uutta taloa ja pääty uuden talon rakentamisesta tehtiin 23.9.1917 pidetyssä syyskokouksessa. Heinäkuun 17. päivänä 1919 Alajärven nuorisoseura osti Matti ja Jenny Ojajärveltä keisarinkangas -nimisen tilan 1100mk hinnalla. Tällä paikalla Alajärven Nuorisoseuran talo sijaitsee edelleen. Talon suunnittelijaksi valittiin nuori arkkitehtiopiskelija Alvar Aalto.

Yhdessä suhteessa Alajärven Nuorisoseura  poikkeaa muista nuorisoseuroista: seuran toimitalo on maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen kokonaisen talon kä- sittävä rakennussuunnitelma. Tämän takia Alajärven nuorisoseuran historia kuuluu maailmanhistoriaan. 

Alajärven Nuorisoseura on tehnyt arvokkaan kulttuurityön antaessaan aikanaan suunnittelutyön Alvar Aallolle ja taistellessaan vuosikymmenestä toiseen talon pelastamiseksi.

Alajärven nuorisoseurantalo / Suojeluskuntatalo

1919 Alvar Aalto sai opiskeluaikanaan suunniteltavaksi Alajärven nuorisoseurantalon, joka alkujaan suunniteltiin suojeluskuntataloksi. Rakennus on Aallon ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennustyöt toteutettiin nopeasti isolla talkooväellä. Nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1920 ja rakennus vihittiin käyttöön 28.11.1920. 

"Väinö-veljen kertoman mukaan Alvar sai tehtävän, koska hän oli ilmoittanut suojeluskunnan päällikölle haluavansa piirtää talon vapaaehtoisena sotapalveluksena, korvaamaan sitä, että oli niin vähän osallistunut suojeluskunnan harjoituksiin." Alvar Aallon isä JH Aalto toimi Alajärven suojeluskunnan ensimmäisenä paikallispäällikkönä 1918-1919.

Alajärven nuorisoseura on hirsirakenteinen rakennus, joka edustaa tyyliltään uusklassismia. Rakennuksessa on pystysuuntainen verhoilu sekä aumattu korkea katto, joka antaa rakennukselle häivähdyksen linnamaisuutta, kuin "karoliininen herraskartano". Rakennuksen kruunaa katon kattoratsastaja eli karoliininen lanterniini, joka muistuttaa Alajärven kirkon tapulia. Rakennuksen sivuilla olevien symmetristen sivusiipien väliin jäi alunperin pieni kunniapiha, jonka päälle on sittemmin rakennettu kuistimainen eteishalli. 

Korkea katto johtuu sisälle sijoitetusta juhlasalista, johon on ristikkäisten kattoparrujen avulla saatu niin paljon korkeutta, että toiseen päätyyn mahtuu näyttämö ja toiseen sivusalin päälle on voitu rakentaa orkesteriparvi. Lisäksi piirustuksissa oli pukuhuone, keittiö, sekä kerhohuone. Alvarille tutut ristikkoikkunat ovat kooltaan, muodoltaan ja sijoittelultaan sopusuhtaiset. 

Nuorisoseuran talo siirtyi 23.11.1926 Alajärven suojeluskunnan omistukseen 60 000mk hinnalla. Suojeluskunta teki hankkimaansa taloon kymmenien tuhansien peruskorjauksen.
 
- Kaksi etupihan siipiosaa yhdistettiin eteishallilla.

- Ennen maalaamaton talo maalattiin punamullalla ja ikkunanpuitteet valkoisella maalilla.

- Sisäänkäynti siirtyi luoteispäädystä lounaispäätyyn.

- Sisäänkäynnin muutoksella rauhoitettiin luoteispääty yksityisasunnoksi, jossa asui mm. suojeluskunnan alue- ja paikallispäälliköitä.

- Hankittiin näyttämö- ja juhlasalin kalustoa sekä elokuvakone. 

Suojeluskunnan lisäksi talossa toimi 1926-1944 välisen ajan Lotta Svärd paikallisosasto. 3.11.1944 Alajärven suojeluskunta päätti myydä talon Alajärven Kiinteistö Oy:n edustajalle Toivo Kokolle 79 000mk kauppahinnalla. 

Lotta Svärd -järjestö ja kyläosastot

Etelä-Pohjanmaan lottapiiri perustettiin vuonna 1921 ja Alajärven Lotta Svärd -järjestö vuonna 1923. Yhdistyksen 43 varsinaisen ja 3 kannatusjäsenen puheenjohtajaksi valittiin Helmi Asplund, sihteeriksi Olga Salminen, varapuheenjohtajaksi ja rahas tonhoitajaksi Venni Kotkaniemi; järjestössä oli 80 lottaa 1920-luvun lopulla. Talvisodan aattona kirkonkylän, Koivumäen, Kurejoen, Luoma-ahon ja Menkijärven lottaosastoissa oli 268 jäsentä. Kunnallisjärjestö jakautui lääkintä, majoitus-, varustus-, kanslia- ja keräysjaostoihin. Isänmaallisia arvoja vaali vien lottien tuottoisa keräystoiminta ja Lotta-kioskin tulot tukivat suojeluskuntaa. Harjoituspäivillä lotat hoitivat suojeluskunnan muonituksen hankkimillaan ruokatarpeilla. Lottien paikallisosaston ja jaostojen toiminta perustui vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

Helmi Asplund johti järjestön toimintaa vuosina 1923-1933. Aino Lassila, Toini Aalto ja Ida Laitila jatkoivat toimessa vuoteen 1944 saakka. Ida Laitila oli sihteerinä yli 10 vuoden ajan. Leirien ja harjoitusten aikana lotat vastasivat suojeluskunnan lääkintä huollosta. Paikallisosasto järjesti työiltoja, myyjäisiä, iltamia, arpajaisia, itsenäisyys- päivän ja vapaussodan vuosijuhlia. Liikunnalliset lotat suorittivat harrastusmerkkejä yleisurheilussa, hiihdossa ja voimistelussa. Järjestö hankki ruokailu- ja kahviastiastot muonitusta varten. 

Sota-aikana 32 alajärveläistä lottaa työskenteli rintaman kenttäolosuhteissa ja sotasairaalassa. Kotirintaman lotat hoitivat ilmavalvonta- ja muonitustehtäviä. Alajärvellä pidettiin ilmavalvontakursseja maamme lottaosastoille. Vuonna 1933 alkanut pikkulottien toiminta laajeni 160 tytön osastoksi jatkosodan aikana. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen perusteella vuonna 1944.

Nuorisoseurantalo siirtyy Alajärven kirkonkylän nuorisoseuran omistukseen 1946

Alajärven kirkonkylän nuorisoseuran omistukseen talo ja tontti päätyivät jälleen vuonna 1946, jonka omistuksessa rakennus on edelleen. Vuonna 1960 nuorisoseuran talo jouduttiin jälleen peruskorjaamaan, koska kunto oli päässyt rapistumaan. Korjaustyöt tehtiin suurimmaksi osaksi talkoilla. Tarvikkeet rahoitettiin avustuksilla ja lahjoituksilla. Arkkitehti Marjatta Leskinen teki korjauspiirustukset. Suurimmat muutokset olivat orkesteriparven poistaminen ja juhlasalin tanssilattian lisääminen. Lisäys saatiin aikaan siirrettävällä näyttämöllä, jonka suunnitteli Hamilkar Aalto, Ainon ja Alvarin poika. Ulkoa talo vuorattiin pystylaudoituksella ja eteisen ikkunat ja ovet muutettiin.
Koko historiansa ajan on nuorisoseuralla ollut haasteita talouden kanssa. Muutaman vuoden kuluttua korjausremontista nuorisoseuran taloudelliset vaikeudet pakottivat sen vuokraamaan talon kunnalle. Tilassa on toiminut kauppaoppilaitos, kansalaisopisto, bingohalli ja Alajärven Mattokutomo, kunnes se vuonna 1976 muutettiin elokuvateatteriksi.

Alajärven nuorisoseura on yhä alkuperäisellä paikallaan, mutta on rakennettu suurelta osin uusiksi 17.6.1983 sattuneen salaman aiheuttaman tulipalon vuoksi. Ensimmäinen salamanisku sai kirkonkellot lyömään ja seuraava sytytti talon päädyssä olevan puun. Päättäväisesti talon korjaustyöt aloitettiin heti ja tarkoituksena oli korjauttaa talo alkuperäiseen muotoonsa. Eteinen rakennettiin taloudellisuus- ja käytännöllisyysnäkökohdat huomioiden puolittain. Näin voitiin sijoittaa naulakoita ja WC:t. Talon korjaustöitä ja suunnitelmia johti Alvarin sisarenpoika Arkkitehti Heikki Tarkka. Korjausten kustannusarvio oli 1,1 miljoonaa markkaa. Vakuutusyhtiö korvasi 360 000 markkaa ja valtiolta saatiin 700 000 markkaa avustusta. Loput rahasta nuorisoseura keräsi itse, mm Liisa Heinilän operoimalla tuolikeräyksellä. Palon aiheuttamat vauriot korjattiin vuosina 1984-1986. 

Tämän jälkeen nuorisoseuraa remontoitiin vasta vuonna 2005, jolloin rakennus myös maalattiin Aallon toiveiden mukaisesti keltaiseksi. Vuonna 2016 nuorisoseuran keittiö remontoitiin kokonaisuudessaan kotiseutuliiton raha-avustuksella. Vuonna 2024 Alajärven nuorisoseuran talon maalattiin kokonaisuudessa uudelleen herraskartanon keltaiseksi. Maalaukseen saatiin rahoitusta Leader Aisaparilta.

Nuorisoseuran kummitus

Alajärven nuorisoseuraan liittyy entisen nuorisoseuran puheenjohtajan Tuula Viitalan mukaan myös kummitustarinoita. Salissa on nähty sotilaspukuisen miehen kävelen lavalta alas. Talossa on myös nähty myös naishahmon, jonka epäillään olevan Ebba Lindroos, Väinö Aallon sihteeri ja suojeluskunnan sihteeri. Ebba -neiti rakastui Alajärvellä jonkun aikaa oleilleeseen upseeriin, lupauksia annettiin jo puolin ja toisin, mutta Ebba tuli jätetyksi, kun upseeri palasi kotiseudulleen. Ebba on haudattu Helsinkiin, mutta kummittelee (ja tanssii) edelleen nuorisoseurantalolla. Hänen kuolinpäiväänsä liittyy myös hurja tarina.– Kun hän kuoli 1980-luvulla Helsingissä, iski salama samana päivänä nuorisoseurantaloon. Onneksi tuli saatiin nopeasti hallintaan ja vahingot rajoittuivat kattorakenteisiin.  

Lähteet:

- Alajärven Suojeluskunta. Eetu RIntala. 1981
- Alajärven Historia - Erämaasta Kaupungiksi. Heikki Junnila. 1999
- Valkoinen Pöytä. Alvar Aallon nuoruus ja taiteelliset perusideat. Göran Schildt. 1982
- Alajärven Nuorisoseuran 100-vuotisvaiheet. Toivo Kivipelto. 1996
- Alajärven Kaupunki 
- EP Muisto
- Torstai-Lehti
- Torstai-Lehti
- Alvar Aalto Route